Fágaidrasttideaddji fáttát 8.-10. ceahkki

Dát ráidu váldá ovdan terrordaguid suoidnemánu 22. beaivve 2011, ja dás geahččat mot dát lea váikkuhan min servodahkii. Sisdoallu lea heivehuvvon nu ahte oahppit nagodivčče fuomášit oktavuođaid ja čanastumiid.

Dán ráiddu bokte ožžot oahppit reaidduid mat galggaše ráhkkanahttit sin dahkat iežaset politihkalaš válljejumiid. Dán ráiddus leat seaguhuvvon sihke CoLabs, Storylabs,IdeaLabas bargobihtáid lassin. Olles ráidu lea huksejuvvon dainna sávaldagain ahte oahppit ožžot veahki olahit ollislaš ipmárdusa das mot Norgga politihkalaš vuogádat doaibmá ja manin lea nu mot lea. Ráiddu sisdoalu bokte ožžot oahppit vejolašvuođa fuomášit čatnosiid das mot Norgga servodat lea huksejuvvon ja makkár konsekveanssaid dat addá ovttaskas olbmui.

Sámi álbmotbeaivi lea 6.b guovvamánus, ja dát bargu čalmmustahttá historjá ja manne mii dán beaivvi ávvudit. Makkár doarrumat leat sámiin leamaš oažžut sin vuoigatvuođaid.

Dát oahpahusdahkosat leat servvodatfága sámi 8-10 ráhkkanusat. Doaimmaid bokte galget oahppit dovdat sámi historjjá ja movt historjjá dagut leat váikkuhan otná dillái. Sii galget máhttit reflekteret ja oaidnit sin dego oassin das. Lea maiddái dehálaš ahte sii dovdet rámisvuođa ja dakko bokte dorjot iežaset máttuid ja kultuvrra.

Dát oahpahusdahkosat leat Servodatfága sámi 5-10 ráhkkanusat. Dáid doaimmaid bokte galget oahppit hukset gelbbolašvuođa Sámi birra ja reflekteret maid mearkkaša leat oassin Sámis. Ja dasto reflekteret iežaset gullevašvuođa elementtaide maid leat čadnon dán guvlui. Buot fáttát mat dás leat mielde, ožžot lasi fuomášumi iešguđetge ráidduin Servodatfága sámi 5-10.

Sámi giellavahkku galgá čájehit ja loktet sámi gielaid.Learnlab háliida dán ráiddu bokte ovddidit ja gaskkustit davvi-, lulli- ja julevsámi giela ja kultuvrra.

Dán ráiddus beassá oahppat eambbo pandemiija birra ja manne koronavirus lea pándemiija. Bargobihtáid ja reflekšuvnnaid bokte besset oahppit guorahallat ja jurddašit movt sii ieža sáhttet leat mielde váikkuheame, guđe joavkkut leat hearkkit ja maid koronavirusis sáhttá oahppat.

Oahpahusas leat máŋga ulbmila. Galgá speadjalastit iežas saji joavkkuin ja guorahallat makkár mearkkašupmi joavkkus ja sierralágan rollain leat du identitehtaovdáneapmái. Oahpahus guoskkaha peršovnnalaš ja sosiála identitehta, ja sosialá identitehta vuoruhuvvo. Movt galgat meroštallat iežamet daguid ja geat mii duođai leat? Oahpahusa bokte čiekŋudit iežamet identitehta ipmárdussii ja jearrat mot sáhttá identitehta báidnit ja váikkuhit. Loahpas ges galgat reflekteret mot iežas identitehta sáhttá várjalit ja gáhttet. Ságastallamat, reflekšuvnnat ja imaštallan leat guovddáš oasit identitehta-bargguin. Erenoamáš dehálaš dán agis lea čalmmustahttit man divrras gullevašvuohta lea, muhto seammás maiddái makkár vuoimmi ja givrodaga iešguđetláganvuođat addet. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.

Ráidu mii válddaha dásserávvu, vealaheami ja rasisma. Dasto storylab dan birra ahte olu nuorat válljehit dásseárvvu bealuštit ja čájehit rámisvuođain gii son lea ja gos son lea eret.

Dát ráidu lea dovdduid birra. Oahppoplána bajit oasis čuožžu ahte álbmotdearvvašvuohta ja eallimis birget, galgá veahkehit ohppiid ovdánahttit gelbbolašvuođa mii ovddida sin dearvvašvuođa ja addá sidjiide coavzzi hálddašit hástalusaid eallimis. Ráidu veahkeha ohppiid smiehtadit iežas dovdduid birra, ja dovdát sihke earáid ja iežas dovdduid.

Rumaš ja seksualitehta ráidu guoskkaha seksualitehta ja gárrendili. Olu dáin dahkosiin leat jearaldagat mat sáhttet addit oalle gáibideaddji reflekšuvnnaid dahje smiehttama. Oahpaheaddji berre ásahit oadjebas, dorvvolaš rámmaid dáidda diimmuide ja diktit ohppiid čiekŋudit iežaset fáddái. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.

“Ovttastallat” fáddái gullet ustitvuohta, olmmáivuohta, givssideapmi, neahttadáidu ja veahkaváldin. Dat hástala ohppiid iežaset giellageavaheami, ja sihke iežaset ja earáid daguid. Inkluderen ja iešdovdu leat guovddáš doahpagat. Hárjehusain lea luohkkáságastallan guovddážis. Lea mávssolaš bidjat buori áiggi ohppiid vástádusaid gieđahallamii. Jurddašit, reflekteret ja čuovvolit muhtun oaiviliid dárkileappot. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.

Adveantalaba juohke skuvlabeaivvi nammii juovlamánus. Juohke beaivve gávnnat lávkkiid dan beaivvi kaleandarsiidduin, beaivvi smiehttamuš ja árvalus adveantadoibmii. Dás gávnnat earret eará juovlalávlagiid, filmmažiid, smiehttanbargguid ja hutkás doaimmaid. Ja nu go muđui eará labain, de sáhtát ieš sirddášit ja rievdadit lávkkiid vai heive du oahpahussii ja du adveantabottuide.

Halloween-ráidu mas lea oktasaš bargoboddu CoLabas, guokte Storylaba mat lea viežžan inspirašuvnna Escape-Room málles ja dát lea jurddašuvvon ovttasbargun joavkkuin. Dasto lea vel okta StoryLaba mas lea čállinálgu.

Fágaidrasttideaddji oahpahusdahkosat guoddevaš ovdáneami birra.

Dán áigodagas bargat digaštallandahkosiin gos oahppit ožžot vejolašvuohtan geavahit iežaset ovdalaš dieđuid ja ipmárdusa go barget. Jurdda bargguiguin lea fuomášit iešguđetlágan energiijahámiid oktavuođaid, ja ipmidit ahte energiija ii sáhte dušše jávkat.

Resurssaid mihttun lea ovdánahttit ohppiid ipmárdusa das ahte eallit leat máŋggaláganat ja ahte daid sáhttá šláddjet dahje kategoriseret. De lea dehálaš dovdat doahpagiid nugo šládja/nálli, riggeeallli, rikkehisealli ja eallima birrajohtu. Dat lea dehálaš jus galgá boahttevaš áhkecehkiin nagodit ovdánahttit vel čiekŋalit ipmárdusa das maid biologalaš šláddjivuohta dahje máŋggabealátvuohta mearkkaša ja maid olmmoš fertet dahkat seailluhandihte dán šláddjivuođa.

Dát ráidu lea ekonomiija birra, mikrodásis makrodássái. Dat álgá lagas oktavuođain priváhta- ja bearašekonomiijain, ovdal go peršpektiiva viiddiduvvo vearrovuogádahkii, nationálabušehttii ja čálgostáhtii.

Sámi kultuvra ja árbevierru fágaidrasttideaddji lahkonanvuogis

Ráidu luođi, luođi historjjá ja luođi otná dili birra. Oahppit ožžot iežaset luohergirjji mas galget veahá oahppat movt juoigat.

Dán ráiddus suokkardit sámi jurddašeami luondduávkkástallma hárrái guoddevašvuođa geahčastagain.

Ráiddus leat iešguđet elemeanttat mat gusket kultuvrralaš ja dáiddalaš ovdanbuktimii, dáidagii ja aktivismai ja muitalanárbevirrui.

Dát lea ráidu mii čilge johkafatnasa, rissafatnasa ja sámi jeavtta historjjá. Leat čilgehusat iešguđetlágan fanasšlájaide oktan doahpagiiguin mat gullet dáidda.