Servodatfága – 8.- 10. ceahkit

Dát ráidu váldá ovdan sámi historjjá, mii guoskka nálledutkamii, assimileren ja dáruiduhttin proseassaide.

Dát lea fágaidrasttideaddji oahppandagus báikehistorjjá birra. Oahppit ohcet luoddanamaid mat leat duohta olbmonamaid “gáimmit” dahje eará namat luottaid, juogo gávpotguovddážis dahje ruovttu báikkis. Dán bokte besset oahppit oahppat gávppoga dahje báikki historjjá birra veahá eará lágan vugiiguin. Sii galget gávnnahit gii dát olmmoš lei, manin son lei dovddus, gos lea báiki, manin báiki lea ožžon báikenama ja de galget reflekteret dáid dieđuid birra.

Álbmotjáhkku leat magihkalaš ja myhtalaš govahallamat. Álbmotjáhkku sáhttá boahtit ovdan čájálmasain, vásáhusain, máidnasiin (myhtat, cukcasat).

Ráidu čilge nuppi máilmmisoađi davvin. Dás čalmmustahttojuvvo soahti Sállanis, fáktádieđut soađi birra,fáŋgaleairrat, eváhkku ja Finnmárkku ođđasishuksen olmmošlaš ja servodatlaš perspektiivvas. Ovttaskasolbmot namuhuvvojit sihke dáhpáhusaid oktavuođas, muhto maiddái go sáŋgára hámis leat bidjan searaid veahkehit earáid.

Dán ráiddus leat oahpahusdahkosat mat válddahit iešguđetge dáhpáhusaid sámi historjjás.

Dán ráiddus leat labat ja bargobihtát mat addet ohppiide vejolašvuođa dieđuid gieđahallama ja ovttasbarggu bokte, oahppat mot holocaust dáhpáhuvai. Lea ovttasbargu eará ohppiiguin ja oahpaheddjiin. Soames jearaldagain ja bargobihtáin leat paralleallat otná servvodahkii.

Dát oahpahusdahkosat leat Servodatfága sámi 5-10 ráhkkanusat. Dáid doaimmaid bokte galget oahppit hukset gelbbolašvuođa Sámi birra ja reflekteret maid mearkkaša leat oassin Sámis. Ja dasto reflekteret iežaset gullevašvuođa elementtaide maid leat čadnon dán guvlui. Buot fáttát mat dás leat mielde, ožžot lasi fuomášumi iešguđetge ráidduin Servodatfága sámi 5-10.

Dán ráiddu bokte ožžot oahppit reaidduid mat galggaše ráhkkanahttit sin dahkat iežaset politihkalaš válljejumiid. Dán ráiddus leat seaguhuvvon sihke CoLabs, Storylabs,IdeaLabas bargobihtáid lassin. Olles ráidu lea huksejuvvon dainna sávaldagain ahte oahppit ožžot veahki olahit ollislaš ipmárdusa das mot Norgga politihkalaš vuogádat doaibmá ja manin lea nu mot lea. Ráiddu sisdoalu bokte ožžot oahppit vejolašvuođa fuomášit čatnosiid das mot Norgga servodat lea huksejuvvon ja makkár konsekveanssaid dat addá ovttaskas olbmui.

Sámi álbmotbeaivi lea 6.b guovvamánus, ja dát bargu čalmmustahttá historjá ja manne mii dán beaivvi ávvudit. Makkár doarrumat leat sámiin leamaš oažžut sin vuoigatvuođaid.

Dát oahpahusdahkosat leat servvodatfága sámi 8-10 ráhkkanusat. Doaimmaid bokte galget oahppit dovdat sámi historjjá ja movt historjjá dagut leat váikkuhan otná dillái. Sii galget máhttit reflekteret ja oaidnit sin dego oassin das. Lea maiddái dehálaš ahte sii dovdet rámisvuođa ja dakko bokte dorjot iežaset máttuid ja kultuvrra.

Ráidu mii válddaha dásserávvu, vealaheami ja rasisma. Dasto storylab dan birra ahte olu nuorat válljehit dásseárvvu bealuštit ja čájehit rámisvuođain gii son lea ja gos son lea eret.

Ráidu čalmmustahttá máilmmi eamiálbmogiid. Eamiálbmogiin miehtá máilmmi leat olu dieđut ja čehppodat birrasa ja luonddu birra mii birastahttá sin. Dat boahtá das go eamiálbmogiid ealliin lea nannosit čadnon lundui, ja nu lea leamaš máŋggaid čuđiid jagiid buolvvas bulvii. Oahppit galget dás oahppat makkár eamiálbmogat gávdnojit, mii lea erenoamáš sin kultuvrras ja de besset čiekŋudit iežaset ovtta eamiálbmogii man ieža válljejit.

Dán ráiddu sisdoallun leat riddokultuvrra iešguđetge bealit ja dás oahppat mearrasámiid, guolásteami ja bivddu, ealáhusgeainnuid, fanashuksema, čuovgadoardnaid ja navigašuvnna birra.

Vuolggasadji dán ráiddus lea ođđa oahppoplánabuktosa bajitoassi. Álbmotdearvvašvuohta ja eallimis birget boahtá ovdan ahte oahppit galget oažžut gealbbu mii addá vejolašvuođaid váldit ovddasvástideaddji eallinválljemiid, ja ipmirdit fáktoriid main lea mearkkašupmi eallimis birgemii. Dása guskket maid gaskavuođat, eallindábit, geavaheapmi ja persovnnalaš ekonomiija.

Dát ráidu lea ekonomiija birra, mikrodásis makrodássái. Dat álgá lagas oktavuođain priváhta- ja bearašekonomiijain, ovdal go peršpektiiva viiddiduvvo vearrovuogádahkii, nationálabušehttii ja čálgostáhtii.

Dán ráiddus beassá oahppat eambbo pandemiija birra ja manne koronavirus lea pándemiija. Bargobihtáid ja reflekšuvnnaid bokte besset oahppit guorahallat ja jurddašit movt sii ieža sáhttet leat mielde váikkuheame, guđe joavkkut leat hearkkit ja maid koronavirusis sáhttá oahppat.

Dáid lágidemiid leat Guovdageainnu suohkanis ovdánahttán prošeavttas “Ruohttasat ja soajit”. Vuolggasadji leat fágaid oahppoplánat, gokko iešguđetge fágat čadnojuvvojit oktii lágidemiin mat laktásit sámi kultuvrii. Lágideamit leat maiddái čadnon bajitoassái ja fágaidrasttideaddji fáttáide nugo ovdánahttin, demokratiija ja mielborgárvuohta ja álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi.

Oahpahusas leat máŋga ulbmila. Galgá speadjalastit iežas saji joavkkuin ja guorahallat makkár mearkkašupmi joavkkus ja sierralágan rollain leat du identitehtaovdáneapmái. Oahpahus guoskkaha peršovnnalaš ja sosiála identitehta, ja sosialá identitehta vuoruhuvvo. Movt galgat meroštallat iežamet daguid ja geat mii duođai leat? Oahpahusa bokte čiekŋudit iežamet identitehta ipmárdussii ja jearrat mot sáhttá identitehta báidnit ja váikkuhit. Loahpas ges galgat reflekteret mot iežas identitehta sáhttá várjalit ja gáhttet. Ságastallamat, reflekšuvnnat ja imaštallan leat guovddáš oasit identitehta-bargguin. Erenoamáš dehálaš dán agis lea čalmmustahttit man divrras gullevašvuohta lea, muhto seammás maiddái makkár vuoimmi ja givrodaga iešguđetláganvuođat addet. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.

“Ovttastallat” fáddái gullet ustitvuohta, olmmáivuohta, givssideapmi, neahttadáidu ja veahkaváldin. Dat hástala ohppiid iežaset giellageavaheami, ja sihke iežaset ja earáid daguid. Inkluderen ja iešdovdu leat guovddáš doahpagat. Hárjehusain lea luohkkáságastallan guovddážis. Lea mávssolaš bidjat buori áiggi ohppiid vástádusaid gieđahallamii. Jurddašit, reflekteret ja čuovvolit muhtun oaiviliid dárkileappot. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.

Rumaš ja seksualitehta ráidu guoskkaha seksualitehta ja gárrendili. Olu dáin dahkosiin leat jearaldagat mat sáhttet addit oalle gáibideaddji reflekšuvnnaid dahje smiehttama. Oahpaheaddji berre ásahit oadjebas, dorvvolaš rámmaid dáidda diimmuide ja diktit ohppiid čiekŋudit iežaset fáddái. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.

Ráiddu vuolggasadjin leat relevánta árvvut LK20. Oahpahusdahkosat diktet ohppiid suokkardit iešguđetlágan árvvuid, ja sii sáhttet juohke árvvu olis válljet bargobihtáid maid vuođul čiekŋudit iežaset dan doahpagii. Ráidu heive bures Ohppiidráđđái. Skuvlla jođihangoddi maiddái sáhttá almmuhit ođđa árvvu duollet dálle mii addá oktasaš vuolggasaji olles skuvlla bargguide.