Åarjelsaemien voestesgïeline 1.-2. daltese

Bokstaavelïerehtimmie

Raajroeh bokstaavi bïjre hijvenlaakan sjiehtieh bokstaavelïerehtæmman. Maahta daejtie raajrojde åtnose vaeltedh joe voestes skuvlebiejjien. Dah leah luste jïh jeereldihkie, jïh sjiehtieh dennie njieptjesne maanah leah, gosse skuvlem aelkieh. Raajroeh lea öörnegen mietie bokstaavelïerehtimmeste åarjelsaemien gielesne. Bokstaaveraajrojne leavloem beaja dovne morfologeles, fonologeles jïh syntaktihkeles voerkesvoetese voestes lohkemelierehtimmesne. Eevre aalkoven raejeste learohkh lierieh vuerkiehtidh bokstaavh maehtieh vokaale jallh konsonaante årrodh, jïh joekehtse dej gaskem. Stoerre leavloe lea bïejesovveme fïerhten bokstaaven tjoejese, jïh gellie jeereldihkie jïh lustes laavenjassh gusnie learohkh åadtjoeh raaktan dam darjodh. Symbovlh leah åtnasovveme guktie edtja aelhkie årrodh gaajhkide learoehkidie goerkesem åadtjodh dehtie fonologeles voerkesvoeteste saaht mah åvtedaajroeh jïh njieptjie dej. Rijme jïh kleehpeme baakoetjomhpijste aaj jarngesne daesnie, guktie edtjieh lïeredh auditijvelaakan analyseeredh. Sjïere soejkesjh dejtie sïejhmemes diftongide. Saemien lohkemejarnge lea raeriestimmeles orgaane orreme.

Voestegas gïelelïerehtimmie

Geajnoe guhkiebasse gïelelïerehtimmesne mænngan learohkh leah gaervies dejnie voestes bokstaavelïerehtimmine. Teemah leah veeljesovveme ihke learohkh edtjieh jearsoes jïh voerkes gïeleutnijinie sjïdtedh jeereldihkie jïh veele gieline. Dah edtjieh maehtedh ektiedimmieh vuejnedh soptsesgïelen jïh tjaelemegïelen gaskem. Learohkh edtjieh tuhtjedh mïelem vadta njaalmeldh maehtelesvoeth jïh tjaaleldh maehtelesvoeth evtiedidh, teeksth sjugniedidh jïh dovne njaalmeldh jïh tjaaleldh gaskesadtedh. Voestegas gielielïereme mij lea ryöktesth vïedteldihkie jeatjah vihkeles bielide lohkemelierehtimmeste, goh vuesiehtimmien gaavhtan baakoeh mah daamtaj åtnasuvvieh, baakoetjomhpine lohkedh, noereme baakoeh jïh alfabeeten mietie. Jïjtse raajroe gihtjemebaakoej bïjre dorjesåvva mij maahta viehkine årrodh hijven lohkijh åadtjodh aalkoelierehtimmesne.

Voestegas daajehtsh

Daah raajroeh lea Magne Nyborgen maallen mietie daajehtselïeremen bïjre. Teemah dejnie ovmessie labine leah veeljesovveme dan læstoen mietie vihkeles daajehtsigujmie, mejtie learohkh byöroeh damtedh juktie maehtedh jïjtjemse buerebelaakan tjïelkestidh, jïh hedtieh jïh joekehtsh gaavnedh. Magne Nyborgen mietie daah daajehtsh sijhtieh hijven lïeremedïrreginie årrodh gaajhkide lïeremetsiehkide. Daesnie lïeremevierhtieh gaavnh daejtie voestegas daajehtsidie: klaerie, möönstere, hammoe, posisjovne, stoeredahke, sijjie, otnjege, låhkoe, möölegeektievoeth, væktoe, temperatuvre jïh svihtjeme. Learohkh lierieh guarkedh jïh nuhtjedh daejtie daajehtsidie barkosne ovmessie teemajgujmie jïh teekstigujmie, dovne tjaaleldh jïh njaalmeldh.

Gïelegellievoete Saepmesne

Voestes jïh mubpene daltesisnie edtja teekstem gïeleldh voerkesvoeten bïjre kraanskodh jïh buektedh. Learohkh edtjieh abpesaemien jïh åarjelsaemien perspektijven mietie, maahtoem jïh voerkesvoetem evtiedidh ektiedimmiej bïjre gïelen, kultuvren jïh identiteeten gaskem. Daennie aalterenjieptjesne lea vihkele teekstigujmie jïh darjomigujmie barkedh mah mïelem vedtieh jïh mah learoehkidie nuepiem vedtieh stååkedidh, kraanskodh jïh gieline haarjanidh kreatijvelaakan. Daesnie lïeremevierhtieh gaavnh mah leah Saepmien bïjre, saemien jaepieboelhki bïjre, jïh teeksth åarjelsaemien kultuvren jïh aerpievuekien bïjre.