Dåaresthfaageles teemah 3.-4. daltese
Desnie bijjievuajnoem viehtide gaavnh, veesme bijjieöörneme teeman mietie:
Demokratije jïh meatanårrojevoete
Demokratije jïh meatanårrojevoete goh dåaresthfaageles teema skuvlesne edtja learoehkidie daajroem vedtedh demokratijen eaktoej, aarvoej jïh spïelenjoelkedassi bïjre, jïh dejtie ryöjrehtidh meatan årrodh demokrateles prosessine. Lïerehtimmie edtja learoehkidie goerkesem vedtedh ektiedimmien bïjre demokratijen jïh vihkeles åålmehreaktaj gaskem goh soptsestimmiereakta, jïenestimmiereakta jïh organisasjovnenfrïjjevoete. Dah edtjieh goerkesem åadtjodh demokratijen leah joekehts hammoeh jïh vuekieh.
Learohkh edtjieh aaj goerkesem åadtjodh evtiedimmien bïjre demokrateles institusjovnijste Saepmesne, jïh guktie sïjte lea vuekine orreme jïh annje lea, jïjtjemse organiseeredh. Seamma aaj faamosne saemiej dåarjoe gaskenasjonaale aalkoeåålmegelaavenjostosne jïh gaskenasjonaale latjkojde jïh konvensjovni vihkelesvoetese don demokrateles evtiedæmman. Barkoen tjïrrh seabradahkefaagine learohkh edtjieh laejhtehkslaakan ussjedidh, ovmessie perspektijvh vaeltedh, ovmessie mïelh gïetedidh jïh eadtjohke meatanårrojevoetem vuesiehtidh.
Daesnie labh jïh laavenjassh gaavnh mejtie maahtah nuhtjedh skuvleaalkovisnie jïh abpe skuvlejaepien tjïrrh. Voestes labesne learohkh nuepiem åadtjoeh sijjen gieseste soptsestidh jïh sjaavnjoeh båetijen skuvlejaepien bïjre juekedh. Daate labe hijvenlaakan sjeahta goh murreds jïh lustes «icebreaker» skuvlejaepien aalkoelisnie. Laavenjasselabesne learohkh maehtieh dikth jïh soptsesh tjaeledh jïh guvviedidh. Minngemes labe klaassenjoelkedassh jarngesne åtna. Vierhtieh leah åajvahkommesne maanaskuvlen daltesidie, men båarasåbpoe learohkh maehtieh aaj vierhtide nuhtjedh.
Daennie raajrosne learohkh åadtjoeh daejredh maanakonvensjonen jïh maanaj reaktaj bïjre ussjeden vuekine. Barkoevuekie aamhtesisnie lea learohki jïelemi jïh aarkebiejjien lïhke jïh maahta gïengele guarkoem vedtedh vihkeles elementijste, goh aarvoe sjïere årrodh jïh jïjtje prioteeringh mah leah vihkeles jieliedisnie.
Boelhki tjïrrh learohkh edtjieh maahtoem tseegkedh Saepmien bïjre jïh ussjedadtedh mij sæjhta jiehtedh bieline årrodh Saepmeste, jïh jïjtse ektiedimmien bïjre ovmessie elemeentide daan dajven bïjre.
Daate seerije aalka dåarehtsfaagen teemesne Demokratije jïh meatanårrojevoete. Mubpien daltesen mænngan learohkh edtjieh ussjedadtedh mannasinie almetji ovmessie mïelh ovmessielaakan veeljieh. Daennie seerijisnie datne gaavnh gellie darjomh dan bïjre.
Almetjehealsoe jïh jieledehaalveme
Teema edtja daajroem vedtedh guktie relasjovnh jïh ektiedimmie baajnehtamme sjidtieh aktivyöki barkoste mubpiejgujmie, aaj digitaale, jïh lea bielie maahtoste faagesne. Edtja viehkiehtidh guktie learohkh maehtieh hijven veeljemh vaeltedh jieliedisnie jïh haestemh gïetedidh seksualiteeten, persovneles ekonomijen, ålkoestimmien jïh digitaale ektiedahkoen bïjre. Teema edtja aaj viehkiehtidh goerkesem, seahkarimmiem jïh toleraansem sjugniedidh gellievoetese, mubpiej aarvojde jïh jieledeveeljemidie, jïh perspektijvh vedtedh mij hijven jielede maahta årrodh. Learohkh edtjieh maehtedh suerkieh identifiseeredh gusnie almetjeaarvoem haasta, goh almetjeåesiestimmesne jïh mijjen baelien slaaverijesne, jïh råajvarimmieh buektedh mah almetji vihkeles daerpiesvoeth gorredieh.
Seabradahke mij hijven healsoeveeljemidie fïereguhten luvnie sjïehteladta, lea joekoen hijven almetjehealsose. Jieledehaalveme lea maehtedh guarkedh jïh maehtedh faktovrh baajnehtidh mah mïelem utnieh jïjtse jieledem haalvedh. Teema edtja aaj viehkiehtidh guktie learohkh lierieh mietiemoerem jïh vuestiebïegkem jïh praktihkeles haestemh bööremeslaakan gïetedidh.
Adveentelabe fïerhten skuvlebeajjan goeven. Fïerhten biejjien aktem sïllem gaavnh daanbeajjetje biejjielåhkoesæjrojne, daanbeajjetje onne onterdimmine jïh aktem raeriestimmiem akten darjomen bïjre maam maahta darjodh adveentetïjjen. Datne jåvlelaavlomh, filmebïetskh, ussjedadtemelaavenjassh jïh såemies kreatijve darjomh gaavnh. Goh gaajhkh jeatjah labine maahtah jïjtje sïllide sertedh jïh jarkelidh guktie dov ööhpehtæmman jïh dov adveenteståantese sjeahta. 
LearnLab seerije MANNE FUNTERDEM lea seerije skreejreme tjetskehkepierevuekeste mij sjeahta lïerehtæmman skuvlen aarkebiejjien. Daate vuekie sjeahta faageorrestæmman. Seerijisnie maanah funterdieh jïh ussjededtieh, jïh skreejrie maanah eadtjohke meatan jïh gïengeles lïeremasse. Ulmie lea learoehkidie lahtesh jïh dååjrehtimmieh vedtedh mah dah maehtieh jeatjah faagide meatan vaeltedh. 
Daejnie boelhkine soptsestalleme klaassesne vihkeles. Vihkeles hijven astoem utnedh learohki vaestiedassi bïjre soptsestidh. Onterdidh, ussjedadtedh jïh såemies lahtestimmiej bïjre vielie soptsestidh. Learohkh maehtieh gærjam darjodh jallh sov gærjesne tjaeledh Storylabesne. Dan nomme maahta årrodh Mov identiteete, Mov skaehtiegæstoe jallh Mov gæstoe. 
Ööhpehtimmie seksualiteeten bïjre edtja viehkiehtidh guktie maanah jïh noerh leah ryöjredamme ovmessie sosijaale jïh seksuelle tsiehkieh dåastodh hijvenlaakan. Geerve almetji dïedte maanah vaarjelidh. Juktie dam buektiehtidh geerve almetjh tjuerieh jearsoe mierieh jïh sijjiem vedtedh ihke maanah edtjieh doestedh soptsestidh daaresjimmiej bïjre. Maehtebe dam darjodh viehkine aamhtesem seksuelle daaresjimmieh meatan vaeltedh ööhpehtimmesne jïh learoehkidie nuepiem vedtedh ussjedadtedh jïh gyhtjelassh gihtjedh. Maanagujmie seksuelle daaresjimmiej bïjre soptsestidh viehkehte maanaj reaktam vaarjelæmman illedh. Learohkh maehtieh gærjam darjodh jallh sov gærjesne tjaeledh Storylabesne. Dan nomme maahta årrodh Mov identiteete, Mov skaehtiegæstoe jallh Mov gæstoe. 
Nænnoes evtiedimmie
Barkoen tjïrrh nænnoes evtiedimmine learohkh edtjieh maahtoem evtiedidh mestie dah maehtieh eensi veeljemh vaeltedh jïh etihkeles jïh byjresevoerkes årrodh. Learohkh edtjieh guarkedh fïereguhten dahkoeh jïh veeljemh leah vihkele. Teema dåeriesmoeretjoelmh tjeekie mah leah teemaj bïjre byjrese jïh klijma, giefiesvoete jïh joekedimmie vierhtijste, vigkieh, healsoe, mïrrestalleme, demografije jïh ööhpehtimmie. Daajroe ektiedimmiej bïjre eatnemen jïh seabradahken gaskem, guktie almetjh klijmam jïh byjresem baajnehtieh, jïh guktie jieledetsiehkieh, jieledevuekieh jïh demografije leah vïedteldihkie gaskemsh, daam goerkesem vedtieh. Guktie eatnemem guarkoe jïh reerie Saepmesne åvtesne jïh daelie lea bielie daestie. Learohkh edtjieh ektiedimmien bïjre lïeredh dej ovmessie aspekti gaskem nænnoes evtiedimmesne.
Daesnie vierhtieh gaavnh mah maehtieh åtnasovvedh barkosne nænnoes evtiedimmine.
Ööhpehtimmiesoejkesje 3. – 4. daltesasse, gusnie learohkh laavenjostosne tjaetsiem kraanskoeh goh vierhtie mijjen eatnemebåalesne. Raajrosne golme labh mah sinsitnien nille bigkieh, men maehtieh aaj fïereguhtene haeresne åtnasovvedh.
Ööhpehtimmiesoejkesje 1. – 4. klaassese gusnie learohkh ektesne eatnemevierhtieh kraanskoeh. Raajrosne ovmessie labh mah gaskem jeatjah leah jåartaburrien bïjre jïh guktie/mannasinie mijjieh bajhkem nuhtjebe skorresjasse. Maahta labide oktegh jallh tjåenghkies nuhtjedh – aaj raajrojne ektine – Joekoen vihkele.
Vierhtieh ulmine utnieh learohki goerkesem evtiedidh kreekh leah joekehts jïh gåarede dejtie klassifiseeredh. Dellie vihkele daajehtsidie aarhte, virvelekreekh, virvelenamhtah kreekh, jïh jieledesyklush damtedh. Daate vihth vihkele juktie maehtedh gïengelåbpoe goerkesem evtiedidh mij biologeles gellievoete lea mænngan, jïh maam mijjieh almetjh tjoerebe darjodh daam gellievoetem vaarjelidh.
