Servodatfága - 5.-7. ceahkit
Desnie bijjievuajnoem viehtide gaavnh, veesme bijjieöörneme teeman mietie:
Servodatkritihkalaš jurddašeapmi ja oktavuođat
Dán fáttás galget oahppit fuomášit oktavuođaid gaskal geográfalaš, historjjálaš ja dálááiggi beliin. Oahppit galget analyseret mo fápmu ja fápmooktavuođat váikkuhit servodaga.
Dat mearkkaša ahte oahppit galget imaštallat, reflekteret ja árvvoštallat mo badjána máhttu servodaga birra.
Dát oahpahusdagus guoskkaha geađgeáiggi-áigodaga. Ulbmil lea geassit ovdan ovdamáhtu ja ohppiid ipmárdusa fáttáin. Oahpahusdahkosa bokte ohppet oahppit vuđđolaš doahpagiid ja ožžot gelbbolašvuođa áigodaga birra.
Dá lea ráidu mas oahppit ožžot vejolašvuođa buohtastahttit iežaset vásáhusduogáža luohká historjjá árraáigodagaid ipmárdusain, govaid, teavsttaid, filmmaid, navdosiid ja digaštallamiid bokte. Lea veahá fágarasttideaddji geografiijas ja luonddufágas. Čuovvolanjearaldagat oahpaheaddjis leat danin guovddážis. Leat guhkes áigodagat mas oahpaheaddji, ohppiiguin fárrolaga, sáhttá válljet unnit fáttá siidui ja čiekŋaleappot dutkat dan. Fuomáš ahte áigodagat rievddadallet báikkis báikái. 4. – 7. ceahkkái. 
Dá lea ráidu mas oahppit besset govaid, čállosiid, filmmaid, navdosiid ja digaštallamiid čađa buohtastahttit iežaset vásáhusaid joavkku historjjálaš áigodagaid ipmárdusaiguin. Dat lea maiddái muhtin muddui fágaidrasttideaddji geografiijas ja luonddufágas. Danin leat oahpaheaddji čuovvolanjearaldagat guovddážis. 
Dát lea fágaidrasttideaddji oahppandagus báikehistorjjá birra. Oahppit ohcet luoddanamaid mat leat duohta olbmonamaid “gáimmit” dahje eará namat luottaid, juogo gávpotguovddážis dahje ruovttu báikkis. Dán bokte besset oahppit oahppat gávppoga dahje báikki historjjá birra veahá eará lágan vugiiguin. Sii galget gávnnahit gii dát olmmoš lei, manin son lei dovddus, gos lea báiki, manin báiki lea ožžon báikenama ja de galget reflekteret dáid dieđuid birra.
Álbmotjáhkku leat magihkalaš ja myhtalaš govahallamat. Álbmotjáhkku sáhttá boahtit ovdan čájálmasain, vásáhusain, máidnasiin (myhtat, cukcasat).
Geahča dán ressursa girjerádjosis
Demokratiijaáddejupmi ja searvan
Dán fáttás galget oahppit áddet erohusaid riikkain go lea sáhka stivrenvuogis ja olmmošvuoigatvuođaid bearráigeahččamis. Sii galget áddet manne riiddut leat čuožžilan ja čuožžilit. Oahppit galget oažžut hárjáneami mo demokratiija doaibmá praksisas vai sáhttet váikkuhit ja searvat servodathábmemii. Dán guovddášelemeantta sisdoalu galgá geahččat iešguđet perspektiivvaid vuođul, báikkálaš dásis globála dássái, ja eamiálbmot- ja minoritehtaperspektiivvain, mas deattuha vássánáiggi, dálááiggi ja boahtteáiggi.
Dat mearkkaša ahte oahppit galget imaštallat, reflekteret ja árvvoštallat mo badjána máhttu semokratiijaáddejumi ja searvama birra.
Dát oahpahusdahkosat leat Servodatfága sámi 5-10 ráhkkanusat. Dáid doaimmaid bokte galget oahppit hukset gelbbolašvuođa Sámi birra ja reflekteret maid mearkkaša leat oassin Sámis. Ja dasto reflekteret iežaset gullevašvuođa elementtaide maid leat čadnon dán guvlui. Buot fáttát mat dás leat mielde, ožžot lasi fuomášumi iešguđetge ráidduin Servodatfága sámi 5-10. 
Dán ráiddus leat oahpahusdahkosat mat válddahit iešguđetge dáhpáhusaid sámi historjjás.
Oahppit ožžot álkes dieđuid mat sáhttet sidjiide leat veahkkin buorebut ipmirdit mot Stuorradigge-ja Sámediggeválga váikkuha Norgga demokratiijai.
Oahppit galget oahppat historjjá duogáža manin mii ávvudat sámi álbmotbeaivvi. Reflekteret manin mii ávvudat sámi álbmotbeaivvi. Suokkardit/ságaškuššat makkár ávvudanvierut leat ceaggán Sápmái. Diehtit manin Elsa Laula Renberg lea dehálaš historjjás go mearriduvvui guovvamánu 6.b sámi álbmotbeaivin. Sámi leavga ja sámi soga lávlla lea maid ožžon saji bargobájin.
Guoddevaš servodagat
Dán fáttás oahppat mot resurssat iešguđet servodagain leat juhkkojuvvon. Oahppit galget áddet mo rievdadusat vássánáiggis ja maiddái dálááiggis váikkuhit dasa man guoddevaččat iešguđet servodagat leat. Guoddevaš ovdáneami servodatfágas galgá geahččat iešguđet perspektiivvaid vuođul, báikkálaš dásis globála dássái, ja eamiálbmot- ja minoritehtaperspektiivvain, mas deattuha vássánáiggi, dálááiggi ja boahtteáiggi.
Dat mearkkaša ahte oahppit galget imaštallat, reflekteret ja árvvoštallat mo badjána máhttu guoddevaš servodagaid birra.
Dán ráiddu sisdoallun leat riddokultuvrra iešguđetge bealit ja dás oahppat mearrasámiid, guolásteami ja bivddu, ealáhusgeainnuid, fanashuksema, čuovgadoardnaid ja navigašuvnna birra.
Fáttá áigeguovdilis suorggit leat relašuvnnat, eallindábit, geavaheapmi ja persovnnalaš ekonomiija.
Dát bargobádji addá ohppiide čikŋalat áddejumi mo sáhttá árvu šaddat doabbaris, kreativitehta ja ođđafuomášeami/ innovašuvnna bokte. Bargobájis lea fokus mo baikka geavahit, mii lea rievtti mielde bázahus, juoga ávkálažžan, duktagin.
Dán ráiddus beassá oahppat eambbo pandemiija birra ja manne koronavirus lea pándemiija. Bargobihtáid ja reflekšuvnnaid bokte besset oahppit guorahallat ja jurddašit movt sii ieža sáhttet leat mielde váikkuheame, guđe joavkkut leat hearkkit ja maid koronavirusis sáhttá oahppat.
Dáid lágidemiid leat Guovdageainnu suohkanis ovdánahttán prošeavttas “Ruohttasat ja soajit”. Vuolggasadji leat fágaid oahppoplánat, gokko iešguđetge fágat čadnojuvvojit oktii lágidemiin mat laktásit sámi kultuvrii. Lágideamit leat maiddái čadnon bajitoassái ja fágaidrasttideaddji fáttáide nugo ovdánahttin, demokratiija ja mielborgárvuohta ja álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi.
Identitehtaovdáneapmi ja searvevuohta
Dán fáttás galget oahppit áddet manin olbmot háliidit eallit searválaga servodagas, ja mo geográfalaš, historjjálaš ja dálááiggi bealit váikkuhit identitehtaovdáneapmái ja searvevuhtii. Dása gullet iešguđet perspektiivvat das mii buorre eallin sáhttá leat, ja ahte oahppit ovdánahttet sihke historjádihtomielalašvuođa ja čađahandáiddu go áddejit iežaset vássánáiggi, dálááiggi ja boahtteáiggi bokte.
Dat mearkkaša ahte oahppit galget imaštallat, reflekteret ja árvvoštallat mo badjána máhttu
identitehtaovdáneami ja searvevuođa birra.
Oahpahusbargguid mihttomearri lea bohciidahttit ipmárdusa identitehta-doahpagii, ahte mis leat iešguđetlágan rollat ja sajit ja maiddái ipmirdit maid mearkkaša go lea oadjebas ja dorvvolaš iežas hárrái. Gaskadási oahpahus joatká 1.-4.cehkiid ulbmiliin, namalassii iešguđetláganvuođaid mearkkašupmi bearrašis, ustibiid ektui ja servvodagas muđui. Beassá reflekteret mot iešguđetláganvuođat nanusmáhttet ja ahte dán galgá árvvusatnit. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.
“Ovttastallat” fáddái gullet ustitvuohta, olmmáivuohta, givssideapmi, morálalaš dásit, neahttadáidu ja veahkaváldin. Labbain leat iešguđetlágan čuolmmat ja gažaldagat mat dađistaga šaddet váddáseabbon. Hárjehusat hástalit ohppiid iežaset giellageavaheami, ja sihke iežaset ja earáid daguid. Inkluderen ja iešdovdu leat guovddáš doahpagat. Ráiddus leat máŋga lábba, mat čuvvot nubbi nuppi, muhto daid lea maid vejolaš geavahit sierra. Hárjehusat leat vuogas reaiddut go galgá čalmmustahttit luohkkábirrasa ja ohppiid árgabeaivvi. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.
Dát laba suokkarda doahpagiid nugo ovdamearkka dihte girjáivuohta, unnitlohku, seammaárvosašvuohta, dásseárvu ja demokratiija ovttas joavkkuiguin mat ovddastit girjáivuođa Norggas.
Rumaš ja seksualitehta 5.-7. cehkiide lea seksualitehta, illasteami ja gárrendili birra. Oahpahus seksualitehta birra galgá veahkehit mánáid ja nuoraid vuohkkasit hálddašit sosiála ja seksuálalaš dilálašvuođaid. Lea dehálaš ahte oahpahus addá oadjebasvuođa. Oadjebasvuohta lea áibbas dárbbašlaš jus nuorat galget loaktit, ovdánáhttit oadjebas identitehta, oažžut buori seksuálaeallima ja dasa lassin eastadit hárdima, vealaheami ja loavkašuhttima. Seksualitehta lea ilu, ovddasvástádusa ja luohttámuša birra. Dasa lassin mainna lágiin láhttet earáiguin, movt oažžut buriid jurdagiid ja oainnu iežamet rupmaša ektui. Seammás leat seksualitehtas maiddái heajos bealit. Illasteapmi, ávkkástallan, seksuálalaš veahkaváldin ja givssideapmi leat ovdamearkkat dasa. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.