Dás gávnnat oppalašgova resurssain, ja dat leat ordnejuvvon bajitoasi fáttá mielde:
Demokratiija ja mielborgárvuohta fáddán skuvllas galgá addit ohppiide máhtu demokratiija eavttuid, árvvuid ja njuolggadusaid birra, ja dahkat nu ahte sii sáhttet oassálastit demokráhtalaš proseassain. Oahpahus galgá addit ipmárdusa demokratiija ja guovddáš olmmošvuoigatvuođaid oktavuođain, nu go cealkinfriddjavuohta, jienastanvuoigatvuohta ja organisašunfriddjavuohta. Sii galget oažžut ipmárdusa das ahte demokratiijas leat iešguđet hámit ja albmaneamit.
Oahppit galget maiddái áddet demokráhtalaš ásahusaid ovdáneami Sámis, ja mo siida lea leamaš ja lea ain okta vuohki organiseret iežas demokráhtalaččat. Dát guoská maiddái sápmelaččaid doarjagii riikkaidgaskasaš eamiálbmotovttasbargguin ja riikkaidgaskasaš soahpamušain ja konvenšuvnnaid mearkkašumis demokráhtalaš ovdáneapmái. Barggadettiin servodatfágain galget oahppit jurddašit kritihkalaččat, váldit iešguđet perspektiivvaid, gieđahallat digaštallamiid ja čájehit aktiiva mielborgárvuođa.
Dán ráiddu vuolggasadji lea fágaidrasttideaddji fáddá Demokratiija ja borgárvuohta. Maŋŋel 2. ceahki galget oahppit reflekteret manin olbmuin lea iešguđetgelágan oaivilat ja manin mii válljet iešguđetládje. Dán ráiddus leat olu gelddolaš dahkosa dán birra.
Oahpahusbottuin galget oahppit hukset máhtu Sámi birra, ja dasto smiehttat maid mearkkaša leat oassin Sámis, ja mot lea sin gullevašvuohta iešguđet elemeanttaide mat leat čadnon dáidda guovlluide.
Dás gávnnat labaid ja bargobihtáid maid sáhttá geavahit skuvlajagi álggus ja muđui miehtá skuvlajagi. Vuosttaš lábas ožžot oahppit vejolašvuođa muitalit mot geassi lea leamaš ja dasto juogadit sin sávaldagaid boahtte skuvlajagi hárrái. Dát laba doaibmá vuohkkasit ođđa skuvlajagi álggus go lea beroštahtti, suohtas “icebreaker”. Bargobihtáid labas besset oahppit čállit divtta, muitalusaid ja sárgut. Maŋemus labas leat luohkkánjuolggadusat guovddážis. Dát leat vuosttačettiin jurddašuvvon mánáidskuvlii, muhto sáhttet áinnas geavahuvvot boarraset ohppiin maiddái.
Fáddá galgá addit ipmárdusa dasa mo ovttasdoaibman earáiguin, maiddái digitálalaččat, váikkuha gaskavuođaide ja gullevašvuhtii ja lea maiddái oassin fága gelbbolašvuođas. Dat galgá váikkuhit dasa ahte oahppit máhttet dahkat buriid válljemiid eallimis ja gieđahallat hástalusaid mat gullet seksualitehtii, persovnnalaš ekonomiijai, gárrenmirkkuide, olggobealvuhtii ja digitála ovttasdoaibmamii. Fáddá galgá maiddái leat mielde hábmemin áddejumi, árvvusatnima ja gierdavašvuođa girjáivuhtii, earáid árvvuide ja eallinválljejumiide, ja addit perspektiivvaid dasa mii buorre eallin sáhttá leat.
Fága bokte galget oahppit máhttit identifiseret guovlluid gos olmmošárvu áitojuvvo, ovdamearkka dihtii olmmošgávppašeami ja dálááiggi šlávavuohta oktavuođas, ja fuomášit doaibmabijuid mat áimmahuššet olbmuid vuođđodárbbuid.
Dáid ressurssaid bokte oahpásmuvvet oahppit mánáidkonvenšuvdnii ja mánáid vuoigatvuođaide, ja fáddái lahkoneapmi lea imaštallaba bokte. Lahkoneapmi dán fáddái lea ohppiid iežaset eallima ja duohtavuođa lahka, ja sáhttá addit čiekŋalet ipmárdusa dehálaš fáttáide. Ovdamearkka dihte dan ahte lea riggodahkan duostat leat earalágan, doalahit iežas vuoruhemiid das mii lea dehálaš juste dutnje.
MUN IMAŠTALAN lea ráidu man inspirašuvdna lea sáhkkiivuođametoda mii heive bures skuvlaárgabeaivvi oahpaheamis, nysgjerrigpermetoda. Ráidu lea ráhkaduvvon mánáid imaštallama ja reflekšuvnnaid ektui ja arvvosmahttá doaimmalaš oasálastima ja čiekŋalit oahppama. Mihttomearrin lea addit ohppiide doahpagiid ja vásáhusaid maid váldet mielde eará fágáid oahpahussii.
Fáddái “Ovttastallat” gullet ustitvuohta, olmmáivuohta, givssideapmi, dajadeapmi, lohkat unohasat ja máhttit átnut ándagassii. Mii lea ustitvuohta? Labbat sisttisdollet iešguđetlágan čuolmmaid ja gažaldagaid mat dađistaga šaddet váddáseabbon. Oahppit hástaluvvojit iežaset giellageavaheapmái, ja sihke iežas ja earáid daguide. Inkluderen lea guovddáš doaba. Ráiddus leat máŋga oasi, mat čuvvot nubbi nuppi, muhto daid lea vejolaš geavahit maid sierra. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.
Oahpahus seksualitehta birra galgá veahkehit mánáid ja nuoraid vuohkkasit hálddašit sosiála ja seksuálalaš dilálašvuođaid. Lea rávisolbmuid ovddasvástádus mánáid gáhttet ja várjalit. Ollesolbmot fertejit dorvvolaš, oadjebas rámmaid ráhkadit vai mánát arvet hupmat seksualitehta birra. Okta vuohki mot olahit dán, lea oahpahusas hupmat seksuála illasteami birra ja addit ohppiide vejolašvuođa jearahallat ja reflekteret fáttá birra. Go mánáiguin hupmá seksuála illasteami birra, de lea dát mielde suddjeme mánáid. Dat lea sin vuoigatvuohta. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.
Dát ráidu lea sámi, gávcci jahkodagaid birra. Labaid jurdda lea ohppiide addit ipmárdusa das makkár jahkodagat mis leat, mot daid juohká ja earuha, ja mii lea jahkodagaid erenoamáš dovdomearka.”
Adveantalaba juohke skuvlabeaivvi nammii juovlamánus. Juohke beaivve gávnnat lávkkiid dan beaivvi kaleandarsiidduin, beaivvi smiehttamuš ja árvalus adveantadoibmii. Dás gávnnat earret eará juovlalávlagiid, filmmažiid, smiehttanbargguid ja hutkás doaimmaid. Ja nu go muđui eará labain, de sáhtát ieš sirddášit ja rievdadit lávkkiid vai heive du oahpahussii ja du adveantabottuide.
Guoddevaš ovdáneami fáddábargguid bokte galget oahppit ovdánahttit gealbbu mii dahká ahte sii sáhttet dahkat ovddasvástideaddji válljemiid ja bargat ehtalaččat ja birasdiđolaččat. Oahppit galget oažžut ipmárdusa das ahte ovttaskas olbmo daguin ja válljemiin lea mearkkašupmi. Fáddá fátmmasta čuolmmaid mat leat čadnon birrasii ja dálkkádahkii, geafivuhtii ja resurssaid juogadeapmái, riidduide, dearvvašvuhtii, dásseárvui, demografiijai ja ohppui. Oahppit galget oahppat movt iešguđet bealit guoddevaš ovdáneamis gullet oktii. Máhttu luonddu ja servodaga oktavuođaid birra, mo olbmot váikkuhit dálkkádahkii ja birrasii, ja mo birgenláhki,eallinvuohki ja demografiija gullet oktii, buorida dán áddejumi. Mo luondu áddejuvvo ja hálddašuvvo Sámis vássánáiggis ja dálááiggis gullá dása. Oahppit galget oahppat mot iešguđetlágan bealit guoddevaš ovdáneamis gullet oktii.
Dás gávnnat resurssaid maid sáhttá geavahit guoddevaš ovdáneami fáddábarggus.
Suokkar iešguđetlágan elliid Norggas ja daid dovdomearkkaid.
Oahpahusdagus 1.-4. Luohkkás gos oahppit searválaga suokkardit luondduriggodagaid. Ráiddus leat iešguđetlágan labat mat earret eará váldet ovdan eanadoalu ja mot/manin mii ávkkástallat muhkkiid duktan. Sáhttá geavahit dušše ovtta laba, dahje ovttas eará labaiguin. Áinnas ovttas ráidduin VANNvittig viktig.
MU LAGASBIRAS ráidu lea fágaidrasttideaddji oahpporesursa sámegielas, luonddu- ja servodatfágas. Oahppoplánas čuožžu ahte oahppit galget leat sáhkket ja viššalit ohcat dieđuid sihke luohkkálanjas ja muđui. Dát ráidu lea heivehuvvon olu olgooahpahussii ja nu ahte oahppit barget luohkkálanjas dieđuiguin ja máhtuin maid olgun ožžot.
Mii ássat riikkas gos lea valljit muohta dálvet. Muohta sátnái gullet olu doahpagat mat čilgejit muohttaga lagabuid. Sámegiella lea okta dain gielain main leat eanemus muohtadoahpagat. Sápmelaččat leat doahpagiiguin čilgen muohttaga. Mii guorahallat dáid gávdnašumiid čiekŋaleabbot ja čađahit iskosiid.
