Identitehta, iešgovva ja kultuvra (ISK) 3.-4. ceahkki

LearnLab – identitehta, iešgovva ja kultuvra (LearnLab ISK) galgá oainnusindahkat dáid doahpagiid: identitetehta, iešgovva ja kultuvra. Dás leat bargobihtát ja simuleringat mat galggaše dagahit ahte oahppit dovdet ja máhttet čilget doahpagiid nugo hárdin, givssideapmi, gárrenmirkkut, seksualitehta ja veahkaválddálašvuohta. Oahpahus galgá váikkuhit dasa ahte oahppit ipmirdit doahpagiid ja daso eastadit unohis dáhpáhusaid geavvames.

Learnlab ISK lea huksejuvvon golmma guovddáškomponeanttaide identitehta, leat fárrolaga ja rumaš ja seksualitehta. Dáid gávdná ráidduin main lea čielga ovdáneapmi 1. luohkás joatkkaskuvlla lohppii. Teoriija mii čuovvu buot dáid, lea ahte galgá dovdat iežas, speadjalastit iežas earáid ektuid, oainnusindahkat sierraláganvuođaid ja oaidnit ahte dat iešalddis lea givrodahkan. Proseassain hástalit ohppiid smiehttat doahpagiid birra ja geavahit daid iešguđet oktavuođaid vissis eavttuid vuođul ja dasto galget oahppat bidjat rájiid iežaset dáfus.

Juohke ráidui ja oahpahudahkosii gullá oahpaheaddjebagadus.

Identitehta

Oahpabusbottuin leat máŋga mihttomeari, speadjalastit iežas ovtta joavkkus, ja ipmiridt makkár mearkkašupmi joavkkus ja sierralágan rollain lea identitehtaovdáneapmái. Dás váldit ovdan sihke peršovnnalaš ja sosiálalaš identitehta, muhto sosiála identitehtai biddjo eanemus fuomášupmi. Mainna lágiin galgá defineret mu daguid ja gii mun lean? Dáid bargguid bokte oažžu čiekŋalet ipmárdusa das mii lea identitehta ja maid sáhttá váikkuhit? Loahpas lea smiehttanbargu das mot identitehta sáhttá várjalit. Ságastallan, imaštallan ja smiehttan leat guovddážis buot osiin identitehta birra. Dás oainnusindahká maid gullevašvuohta mearkkaša ja maiddái makkár givrodaga ja vuoimmi sierraláganvuohta addá.

Ovttastallan (olmmáivuohta, hárdin, neahttajierbmi ja veahkaválddálašvuohta)

Fáttás “Ovttastallan” guoskkahit olmmáivuođa, hárdima, neahttajierpmi ja veahkaválddálašvuođa. Dás hástalit ohppiid giela/sátnegeavaheami ja guoskkahit sin ja earáid daguid. Guovddáš doahpagat leat searvadahttin ja identetihta. Dás leat ságastallamat luohkás guovddážis. Lea dehálaš várret buori áiggi ohppiid vástádusaide, imaštallamii, smiehttamii ja dasto bargat viidáseappot soames cealkámušaid vuođul.

Rumaš ja seksualitehta

Gárrenmirkkut, seksualitehta ja illasteapmi leat sisdoallun ráiddus rupmaša ja seksualitehta birra. Dás leat bargobihtát ja simuleremat mat dagahit ahte oahppit galget dovdat ja geavahit doahpagiid gárrenmirkkuid, seksualitehta ja illasteami/veagalváldima birra.  Oahpahus galgá dagahit ahte ipmirda doahpagiid mearkkašumi ja dasto eastadit unohis dáhpáhusaid.

Muhtun dahkosiin leat smiehttanjearaldat maid soitet leat veahá gáibideaddjit ohppiid mielas.