Identitehta, iešgovva ja kultuvra (ISK) 3.-4. ceahkki

Resurssat davvisámegillii 3.-4. ceahkit

LearnLab – identitehta, iešgovva ja kultuvra (LearnLab ISK) galgá oainnusindahkat dáid doahpagiid: identitetehta, iešgovva ja kultuvra. Dás leat bargobihtát ja simuleringat mat galggaše dagahit ahte oahppit dovdet ja máhttet čilget doahpagiid nugo hárdin, givssideapmi, gárrenmirkkut, seksualitehta ja veahkaválddálašvuohta. Oahpahus galgá váikkuhit dasa ahte oahppit ipmirdit doahpagiid ja daso eastadit unohis dáhpáhusaid geavvames.

Learnlab ISK lea huksejuvvon golmma guovddáškomponeanttaide identitehta, leat fárrolaga ja rumaš ja seksualitehta. Dáid gávdná ráidduin main lea čielga ovdáneapmi 1. luohkás joatkkaskuvlla lohppii. Teoriija mii čuovvu buot dáid, lea ahte galgá dovdat iežas, speadjalastit iežas earáid ektuid, oainnusindahkat sierraláganvuođaid ja oaidnit ahte dat iešalddis lea givrodahkan. Proseassain hástalit ohppiid smiehttat doahpagiid birra ja geavahit daid iešguđet oktavuođaid vissis eavttuid vuođul ja dasto galget oahppat bidjat rájiid iežaset dáfus.

Juohke ráidui ja oahpahudahkosii gullá oahpaheaddjebagadus.

Fáddá:

Identitehta

Ovttastallan (olmmáivuohta, hárdin, neahttajierbmi ja veahkaválddálašvuohta)

Rumaš ja seksualitehta

Identitehta

Oahpabusbottuin leat máŋga mihttomeari, speadjalastit iežas ovtta joavkkus, ja ipmiridt makkár mearkkašupmi joavkkus ja sierralágan rollain lea identitehtaovdáneapmái. Dás váldit ovdan sihke peršovnnalaš ja sosiálalaš identitehta, muhto sosiála identitehtai biddjo eanemus fuomášupmi. Mainna lágiin galgá defineret mu daguid ja gii mun lean? Dáid bargguid bokte oažžu čiekŋalet ipmárdusa das mii lea identitehta ja maid sáhttá váikkuhit? Loahpas lea smiehttanbargu das mot identitehta sáhttá várjalit. Ságastallan, imaštallan ja smiehttan leat guovddážis buot osiin identitehta birra. Dás oainnusindahká maid gullevašvuohta mearkkaša ja maiddái makkár givrodaga ja vuoimmi sierraláganvuohta addá.

Identitehta (1-4)

Oahpahusbargguid ulbmil lea hukset ipmárdusa das ahte mii leat iešguđetláganat sihke olgguldasat ja siskkáldasat. Oahppit galget čilget masa sii leat čeahpit ja gávdnat sániid mat govvidit sin. Sii galget reflekteret sin iešvuođaid birra ja muitalit dáid birra earáide luohkás. Sii galget maiddái geahčadit mainna lágiin skuvlaoappát ja skuvlavieljat leat seammaláganat, muhto maiddái sierraláganat. Ulbmil lea hukset ipmárdusa iešguđetláganvuođaide ja dáid árvvusatnit. Oahpahusbargguin lea maiddái mihttomearrin oahppat eanet iežas ja earáid bearrašiid birra. Dat guoská sihke gos bohtet, gielaide ja makkár barggut ja doaimmat iešguđetge bearrašis leat. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.

Ovttastallan (olmmáivuohta, hárdin, neahttajierbmi ja veahkaválddálašvuohta)

Fáttás “Ovttastallan” guoskkahit olmmáivuođa, hárdima, neahttajierpmi ja veahkaválddálašvuođa. Dás hástalit ohppiid giela/sátnegeavaheami ja guoskkahit sin ja earáid daguid. Guovddáš doahpagat leat searvadahttin ja identetihta. Dás leat ságastallamat luohkás guovddážis. Lea dehálaš várret buori áiggi ohppiid vástádusaide, imaštallamii, smiehttamii ja dasto bargat viidáseappot soames cealkámušaid vuođul.

Ovttastallat (3-4)

Fáddái “Ovttastallat” gullet ustitvuohta, olmmáivuohta, givssideapmi, morála dásit, fierpmádat ja veahkaváldin. Labbat sisttisdollet iešguđetlágan čuolmmaid ja gažaldagaid mat dađistaga šaddet váddáseabbon. Oahppit hástaluvvojit iežaset giellageavaheapmái, ja sihke iežas ja earáid daguide. Inkluderen ja iešdovdu leat guovddáš doahpagat. Ráiddus leat máŋga oasi, mat čuvvot nubbi nuppi, muhto daid lea vejolaš geavahit maid sierra. Dáin hárjehusain lea luohká ságastallan guovddážis. Lea mávssolaš atnit buori áiggi ohppiid vástádusaid gieđahallamii. Imaštallat, reflekteret ja čiekŋudit muhtun cealkámušaide. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.

Rumaš ja seksualitehta

Gárrenmirkkut, seksualitehta ja illasteapmi leat sisdoallun ráiddus rupmaša ja seksualitehta birra. Dás leat bargobihtát ja simuleremat mat dagahit ahte oahppit galget dovdat ja geavahit doahpagiid gárrenmirkkuid, seksualitehta ja illasteami/veagalváldima birra. Oahpahus galgá dagahit ahte ipmirda doahpagiid mearkkašumi ja dasto eastadit unohis dáhpáhusaid.

Muhtun dahkosiin leat smiehttanjearaldat maid soitet leat veahá gáibideaddjit ohppiid mielas.

Rumaš ja seksualitehta (1-4)

Oahpahus seksualitehta birra galgá veahkehit mánáid ja nuoraid vuohkkasit hálddašit sosiála ja seksuálalaš dilálašvuođaid. Lea rávisolbmuid ovddasvástádus mánáid gáhttet ja várjalit. Ollesolbmot fertejit dorvvolaš, oadjebas rámmaid ráhkadit vai mánát arvet hupmat seksualitehta birra. Okta vuohki mot olahit dán, lea oahpahusas hupmat seksuála illasteami birra ja addit ohppiide vejolašvuođa jearahallat ja reflekteret fáttá birra. Go mánáiguin hupmá seksuála illasteami birra, de lea dát mielde suddjeme mánáid. Dat lea sin vuoigatvuohta. Oahppit sáhttet čállit iežaset girjjis Storylabas dahje ásahit dohko girjji man sáhttá gohčodit juogo “Mu identitehta”, mu “Giisá” dahje mu “Árdnabumbá”.